Satakunnan historia VI Uudistuva maakunta (1750-1863)

Satakunnan historian VI osa, Uudistuva maakunta, kuvaa maakunnan historiaan 1700-luvun puolivälistä 1860-luvun nälkävuosiin. Takana olivat sotien ja isovihan raskaat vuodet ja jakso päättyi onnettomien luonnon-olojen synnyttämään kriisiin. Välissä oli kuitenkin pitkä rauha vuoteen 1808 ja vakaat olot sen jälkeen Krimin sotaan asti. Väkimäärä kasvoi nopeasti, uutta peltoa raivattiin, perustettiin sahoja ja ensimmäiset tehtaat, ulkomaankauppa oli vilkasta ja kaupungit vaurastuivat. Arkielämä monipuolistui ja satakuntalainen sivistyselämä heräsi. Edes onneton sota 1808-1809 ja Suomen liittäminen Venäjään ei katkaissut maakunnan elämän uudistumista. Satakunnasta tuli osa Suomen suuriruhtinaskuntaa ja sen hallintoa.
Käsitys Satakunnasta vahvistui jo 1700-luvun puolella ja sai aivan uuden ulottuvuuden, kun Satakunnasta tuli osa Suomen suuriruhtinaskuntaa ja sen hallintoa. Maakunnan miehet olivat mukana ensimmäisillä valtiopäivillä 1863 säätämässä lakeja, jotka alkoivat muokata koko maata uuteen muotoon. Nopesti kasvanut Tampere siirrettiin Hämeen lääniin v 1870, mikä pienensi maakunnan aluetta ja väkilukua, mutta teki siitä entistä selväpiirteisemmäni kokonaisuuden, maakunnan, jossa Kokemäenjoki yhdisti rannikon ja sisämaan.

Koskinen U., Miettinen T., Korhonen T. & Haapala P.

Satakunnan Museo/Porin kaupunki,Satakuntaliitto 2014

ISBN 978-952-5862-35-5

Paino: Saarijärven Offset Oy